Rakennuksen tiiviysmittaus

Insinööritoimisto Entec Oy suorittaa rakennusten tiiviysmittaukset luotettavasti Etelä-Suomessa. Tiiviysmittaus on ainetta rikkomaton mittausmenetelmä, jolla selvitetään rakennusvaipan ilmanvuotoluku (n50-luku) 50 Pa paine-erolla standardin SFS-EN 13829 mukaan. Mittaus suoritetaan BlowerDoor-mittauslaitteistolla. Insinööritoimisto Entec Oy:n Jani Heikari on VTT:n sertifioima rakennusten tiiviyden mittaaja.

Ilmanvuotoluku

Rakennuksen ilmanvuotoluku n50 tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Ilmanvuotoluku kertoo montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa vaipan vuotoreittien kautta 50 pascalin ali- tai ylipaineessa. Eli mitä pienempi ilmanvuotoluku, sitä parempi ilmatiiveys.  Erinomainen arvo pientalossa on alle 1,0 1/h, normaali n. 3,0 1/h ja heikko n. 8 1/h. Kerrostaloissa ilmanvuotoluvun erinomainen arvo on alle 0,5 1/h, normaali noin 1,5 1/h ja heikko yli 4,0 1/h. Suuremmissa rakennuksissa ilmanvuotoluku n50- arvot ovat yleensä hiukan parempia eli pienempiä. Jos rakennuksesta halutaan ns. passiivitalo, tulee ilmanvuotoluvun olla alle 0,6 1/h.

Lämmöntarvetta tarkastellaan uudisrakennusten osalta:
• rakennuslupavaiheessa energiaselvitystä ja –todistusta laadittaessa
• energiatodistuksen tietoa tarkistettaessa ennen rakennuksen vastaanottoa

Käytössä olevien rakennusten osalta lämmöntarvetta tarkastellaan:
• energiakatselmuksen yhteydessä
• mahdollisen energiatodistuksen laatimisen yhteydessä

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä (vuoden 2007 rakentamismääräykset) vaipan ilmanpitävyys kuuluu rakennusosien lämmönläpäisykertoimien (U-arvojen) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton ohella lämpöhäviöiden tasauslaskennan piiriin. Näissä määräyksissä rakennuksen ilmanvuotoluvun oletusarvona eli ilmanvuotoluvun vertailuarvona käytetään rakennuksen vertailulämpöhäviön laskennassa arvoa 4,0 1/h. Vuoden 2010 rakentamismääräyksissä ilmavuotoluvun vertailuarvona käytetään arvoa 2,0 1/h. Ilmanvuotoluvun suunnitteluarvona voidaan laskelmissa aina käyttää rakentamismääräyksissä annettua ilmanvuotoluvun raja-arvoa, joka ei edellytä tiiviysmittausta. Tämä ilmavuotoluku on 4,0 1/h sekä vuoden 2007 että vuoden 2010 rakentamismääräyksissä. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittamisessa ja energialaskennassa voidaan siis käyttää 4,0 1/h pienempää ilmanvuotoluvun arvoa, jos sen saavutettavuus pystytään perustelemaan rakennusvalvonnalle. Käytännössä tämä edellyttää joko ilmanvuotoluvun mittaamista ( tiiveysmittaus ) rakennuskohteessa tai esim.  ilmoitusmenettelyn mukaista toimintaa.

Tiiviysmittauksen suoritus

Rakennusvaipan ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla määritetään standardissa SFS-EN 13829 määritetyllä tavalla. Ilmatiiveyden mittaus suoritetaan siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistoilmakanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti teippaamalla tai muulla luotettavalla tavalla. Myös ovien ja ikkunoiden tulee olla kiinni ilmatiiviyden mittauksen aikana. Tiiviysmittaus tapahtuu sitä varten tehdyllä painekoelaitteistolla. Ilmavuodot voidaan paikantaa lämpökuvauksella.

Omakotitaloissa tiiveysmittaus suoritetaan koko ilmanpitävän vaipan osalta. Yleensä mitattavaan tilaan kuuluvat kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat sekä tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Rivitalokohteissa tiiveysmittaus suoritetaan huoneistokohtaisesti ja talon ilmanvuotoluku määräytyy mittausten keskiarvona. Tiiveysmittaus suoritetaan vähintään 3 huoneistosta.

Kerrostaloissa tiiveysmittaus voidaan suorittaa joko koko talon mittauksena, porraskohtaisesti tai huoneistokohtaisesti. Jos tiiveysmittaus suoritetaan huoneistokohtaisesti, tulee mitattavien huoneistojen (vähintään 3 kpl) sijaita eri puolilla taloa ja eri kerroksissa. Koko talon ilmanvuotoluku huoneistokohtaisessa ilmatiiveyden mittauksessa määräytyy tulosten keskiarvona.

Ilmanvuotoluvun mittauksesta toimitetaan aina kirjallinen raportti.

Miksi hyvä ilmatiiveys on tärkeää?

1.  Rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistaminen.

Siirryttäessä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin (passiivitalo, matalaenergiatalo) tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään estää, jotta vältytään kosteus- ja homevaurioriskeiltä. Tiiveysmittaus paljastaa ilmavuotojen laajuuden ja ilmavuodot pystytään paikallistamaan.

2.       Hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen.

Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin tulee estää, koska se aiheuttaa merkittävästi vedon tunnetta ja pahimmillaan lisää terveyshaittariskejä. Vaipan hyvä ilmatiiveys parantaa sisäilman laatua, koska vedontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen vaipparakenteista ja maaperästä sisäilmaan vähenee. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aiheuttamaan materiaalikerrosten välisiin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisriskiä.

3.       Energiakulutuksen pienentäminen.

Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Esimerkiksi pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista ilmanvuotoluku n50 kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäessä matalaenergiarakentamisen (passiivitalo, matalaenergiatalo) suuntaan.

Tiiviysmittaus / Vuoden 2012 rakentamismääräykset

Vuonna 2012 rakentamismääräykset päivittyvät jälleen ja tiiviysmittaus tulee olemaan yhtenä päivityksen kohteena. Koska energiamääräykset tiukkenevat merkittävästi, tulee tiiveysmittaus olemaan yhä suuremmassa roolissa tasauslasekentaa suoritettaessa. Uusi rakentamismääräysten osa D3 määrittelee ilmatiiveydestä ja tiiviysmittauksesta seuraavaa:



RakMK D3 2.3.1

"Sekä rakennusvaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille, rakenteille tai rakennuksen energiatehokkuudelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erillinen ilmansulku".

RakMK D3 2.3.2


"Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4 (m3/(h m2)). Ilmanvuotoluku voi ylittää arvon 4 (m3/(h m2)), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi
ilmanpitävyyttä. Pienempi ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla tai muulla menettelyllä. Asuinkerrostaloissa ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla vähintään 20 % huoneistoista. Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla, jolloin enintään 25 % rakennuksen tilojen lämmitetystä netto-alasta voidaan rajata pois mittauksesta. Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta  mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetään 4 (m3 /(h m2))".

Näin ollen uusissa määräyksissä ilmanvuotoluku muuttuu n50-luvusta q50-lukuun. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmavuodon määrä suhteutetaan vaipan pinta-alaan, eikä rakennuksen ilmatilavuuteen kuten nyt. Itse tiiveysmittaus tapahtuu samalla tavalla kuin nykyisinkin. Tiiveysmittaus tullaan siis  suorittamaan automaattisesti kaikkiin rakennuksiin jos määräykset menevät lausuntoversion mukaisesti läpi.

Toimialue

Suoritamme rakennusten ilmatiiviyden mittauksia n. 200 kilometrin säteellä Kouvolasta. Toimialueeseemme kuuluu mm. Kotka, Hamina, Lahti, Heinola, Lappeenranta, Imatra, Porvoo, Mikkeli, Kouvola, Tampere, Hämeenlinna, Helsinki, Espoo, Vantaa ja muu pääkaupunkiseutu.

Lisätietoa tiiviysmittauksesta ja rakennusten ilmatiiveydestä

Tampereen teknillinen yliopisto on suorittanut ilmatiiveysmittauksia jo vuosien ajan eri tutkimusprojektien myötä. Oheisesta linkistä pääset tutustumaan tiiviysmittausten ja tutkimusten toteutukseen sekä tuloksiin
- AISE (Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous)
- Kosteusvarma terve pientalo

Referenssejä

Olemme suorittaneet ilmatiiveyden mittauksia mm. seuraavissa kohteissa:

Kotkansaaren City-koti, Kotka
As Oy Kotkan Sapokanheikki, Kotka
Maununniityn palvelutalo, Kouvola
Taidevarasto, Espoo
Lanssikadun matalaenergiatalot, Lahti
As Oy Keravan Jaakonkulma, Kerava
VT Iltalenkki, Tuusula
As Oy Kotkan Senioripooki, Kotka
As Oy Vantaan Kilterinkulma, Vantaa
As Oy Hyvinkään Kruunuheikki, Hyvinkää
As Oy Kotkan Museoheikki, Kotka
As Oy Lahden Hopeapuisto, Lahti
K-Supermarket, Mäntyharju
Hoivakoti Wellamo, Lahti
As Oy Kouvolan Portinvartijanheikki, Kouvola
As Oy Haminan Rukinpuisto, Hamina
VVO / Kompassikatu 7, Espoo
As Oy Kirkkonummen Kirkkolaaksonheikki, Kirkkonummi
As Oy Vantaan Apilatie 5, Vantaa
As Oy Kotkan Pookiheikki, Kotka
Meltolan päiväkoti, Imatra
As Oy Helsingin Jämeräkvartsi, Helsinki
As Oy Keravan Ritariperho, Kerava
As Oy Helsingin Gramofoni, Helsinki
As Oy Helsingin Jämerägraniitti, Helsinki
As Oy Helsingin Tampuriini, Helsinki
As Oy Espoon Saunavuori, Espoo
TA-Asumisoikeus Oy/ Ylähanganpolku 1, Lahti
Mikael-Koulu, Mikkeli
As Oy Helsingin Jämerägrafiitti, Helsinki
As Oy Keravan Haavikkotie 24, Kerava
Laaksolahden hoivakoti, Espoo
As Oy Lahden Erkonkatu 7, Lahti
As Oy Orimattilan Tullinkuja, Orimattila
As Oy Järvenpään Terhokallio, Järvenpää
As Oy Helsingin Isolokki, Helsinki
As Oy Vantaan Mortti, Vantaa
As Oy Espoon Kokki, Espoo
As Oy Hyvinkään Pääskykehrääjä, Hyvinkää
Järvenpään Sähkötalo, Järvenpää
As Oy Helsingin Jämerädiabaasi, Helsinki
As Oy Hollolan Kukkilanlähde, Hollola
As Oy Tuusulan Silmäterä, Tuusula
Olarinluoman vastaanottokeskus, Espoo
Kiinteistö Oy Maali, Vantaa
As Oy Nastolan Harjunhelmi, Nastola

Lisäksi lukuisia omakotitaloja Etelä-Suomessa

Rakennuksen tiiviysmittaus, jolla selvitetään ilmanvuotoluku n50.

Ilmavuotojen paikannus osana tiiviysmittausta suoritetaan lämpökameralla.

Tiiviysmittauksessa vuotoilman määrä mitataan portaittain eri paine-eroilla. Ilmanvuotoluku määräytyy 50 pascalin paine-erolla vuotokäyrän perusteella.

Ilmatiiveysmittaus käynnissä. Kuvassa Insinööritoimisto Entec Oy:n Jani Heikari esittelee ilmatiiveysmittauksen saloja Kotkan kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille.

Insinööritoimisto Entec Oy on Tilaajavastuu.fi:n luotettava kumppani